ajatuksia iltahämärällä

Lauantaina me oltiin pikku retkellä paikallisella suklaatehtaalla. Suklaan nimi on Haigh’s ja se on tosi hyvää ja kallista. Sitä ei saa muualta maailmasta koska se tehdään käsityönä täällä Adelaidessa eikä siinä ole mitään säilöntäaineita, joten se ei kestäisi kuljetusta muihin maanosiin. Hyvä puoli on että Haighsin kaupoissa tarjotaan aina maistiaisia jos tajuaa pyytää :)

Mun kurssit on vihdoin selvät. Monen mutkan jälkeen päädyin neljään kurssiin: wilderness and adventure education, security in the asia-pacific region, united states politics and international relations ja language and culture. Näistä kolme viimeisintä lasketaan hyväksi tutkintooni Åbo Akademissa ja wilderness kurssi on pelkästään huvin vuoksi. Mulla on 13 tuntia opetusta viikossa, perjantai on onneksi vapaa. Mutta kurssien hyväksi täytyy näköjään täällä tehdä huomattavasti enemmän töitä, valtavasti tutkielmia jne. Mun on vaikea saada motivaatio opiskeluun mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa. Kohta täytyy alkaa tekemään isoja tutkielmia ja varsinkaan niitä ei viitsisi tehdä koska ei tiedä kirjaston systeemejä, tietokantoja, kotona ei ole toimivaa nettiä, aineet tehdään eri tavalla, referointi (onko se suomal. sana?) tapahtuu erilailla, eikä tiedä paikkaa mihin työt palautetaan (täytyy samoilla ja etsiä tuntikaupalla..) ja koulussa nettiä saa käyttää rajoitetusti.. eli tutkielmien tekeminen, ja kaikki niihin liittyvä, vaatii siten kaksinkertaisen työn.

Eilen aamulla lähdin juoksemaan uusilla lenkkareillani. Oli jo aikakin koska siitä on kuukausi kun viimeksi lenkkeilin mutta tarkoitus olis juosta muutaman kerran joka viikko, niin ehkä sitten kesällä kehtaa mennä rannallekin. Se huono puoli keskustassa asumisessa on ettei lenkkipolut ala ihan kotiovelta, mutta joki on 10 minuutin kävelyn päässä tästä meiltä ja sen varrella on tosi nättiä.

Huomenna paikallinen ylioppilaskunta tarjoaa opiskelijoille ILMAISEN barbecue-lounaan. Huom. ilmainen on avainsana. Säästöbudjettimme takia me ollaan jo löydetty halvin ruokakauppa, nimeltään Coles, joka on ILMAISEN bussilinjan varrella 20 minuutin päässä. Sen vieressä on Chinatown ja Central Market mistä saa kauppahallimaisesti halpaa vihannesta ja hedelmää. Kaikista halvin tuotemerkki on home brand joka valmistaa mitä tahansa tuotetta ja kaikki ruoka mitä me syödään on tätä home brandia :) sen tunnistaa siitä että kaikki pakkaukset ja muut kääreet on ihan koruttomat ja valkoiset, tosi halvan näköisetkin. Muuten, nyt kun puhutaan rahasta; australian setelit on aika hauskoja; ne ei ole paperia vaan niissä on jotenkin muovinen rakenne, niitä ei esim. voi repiä, se on mahdotonta (jep, yritin kyllä)!

Ennenkuin menen nukkumaan tarttee vielä tehdä lukuläksy huomisia tutorial-tunteja varten. Ne on interaktiivisempia kuin luennot ja niissä keskustellaan luetusta kappaleesta ohjaajan johdolla. Kandee varmaan lukea ne kappaleet ettei käy nolosti :) adventure-kurssia varten läksynä on kokea joku uusi seikkailu joka viikko. Se on vaihtarille helppo homma, jokainen päivä on seikkailu. Jokainen uusi paikka ja uusi tilanne on jännä. Pelkkä kaupassa maksaminen on ihan eri juttu; kun maksaa pankkikortilla sulta kysytään ”savings” vai ”credit” joka on tietty pankki vai luotto, sitten ne antaa sellaisen kapulan josta pitää itse painaa ”sav”-nappia, sen jälkeen kortin pin-koodi ja sitten enter. Ekaa kertaa olin aika hukassa :) Enkä ihmettele yhtään että ulkomaalaisia pidetään joskus tyhminä, jokainen tilanne on meille niin uusi eikä ikinä tiedä miten siinä tilanteessa pitäisi toimia. Mutta on ollut kivaa huomata asioita jotka on ihan uusia. Se on selvä että Suomi ja Australia on osa samaa länsimaista kulttuuripiiriä ja elämä on tosi samanlaista molemmissa maissa, mutta joka päivä silmään pistää pieniä juttuja joihin ei kotona ole kiinnittänyt huomiota. Esim. viikonloppuna näin Adelaiden vuorilla, että lehmillä on täällä pitkäkarvainen turkki. Ja kyllä, oli ne lehmiä eikä esim. lampaita.