Aussie rules football

Ma tajusin pari paivaa sitten etta mulla on ensimmainen tutkielma-deadline viikon paasta. En murehtinut sita sen enempaa, koska aihe on ihan kiinnostava (is the realist notion of state-centric security relevant in the globalised, post-Cold War world?) ja jos lahteetkin on hyvia, ei siina pitaisi olla suurempia ongelmia. Mutta kun rupesin etsimaan kirjoja, huomasin etta ne kaikki on varattu viikoiksi eteenpain. Hmm.

UniSAlla eli mun yliopistolla taalla on sellainen jarjesto joka pitaa meidat vaihtarit aktiivisina ja jarjestaa meille kaikkea tekemista, ja sen jarjeston nimi on ES eli Exchange Society. Niilla oli hallituksen kokous tassa taannoin ja kutsuivat kaikki halukkaat kuulemaan toiminnasta. Ma oon ollut ihan samanlaisissa jutuissa mukana Turussa ja muistan oikein hyvin kuinka me toivottiin etta ulkomaalaiset opiskelijat osallistuisi kokouksiin joskus, niin kuulisi niilta vahan mielipiteita. Kylla ne tuli innokkaasti niihin juhliin joita me jarjestettiin mutta kokouksissa kukaan ei ollut paikalla. Joten osallistuin siksi tahan kokoukseen ja olinkin siella ainoa vaihtari. Oli tosi kiinnostavaa huomata varsinkin etta taalla planeetan takana nailla on ihan samanlaiset ongelmat kuin kotipuolessakin. Paikallisia opiskelijoita on vaikea saada vaihtoon ja kiinnostumaan kansainvalisesta toiminnasta, ulkomaalaisia opiskelijoita on vaikea tavoittaa... jne! Mutta nailla on rahaa ihan sikana, yliopisto tukee niitten toimintaa innoissaan ja tekee niitten kotisivutkin ja kaikki.

Eilen ES vei meidat katsomaan australialaista jalkapalloa. Se oli tosi siistia. Peli oli Port Adelaide vastaan Collingwood joka on joku pienempi kaupunki. Katsojia oli yli 30 000 ja tunnelma oli katossa, kaikki oli pukeutuneet oikeisiin vareihin eli turkoosiin ja mustaan ja kannatti innokkaasti. Mua vahan jannitti koska istuin Collingwoodin kannatusjoukon vieressa ja ne oli sellaisia isoja korstoja. Ne huusi kokoajan "well done mate" ja "that's bullshit! that's bullshit!"



Aussie rules football eli footy on tosi jannaa, se on ihan oma pelinsa eika yhtaan niinkuin jalkapallo tai amerikkalainen jalkapallo. Ainoa mika on sama on se etta on kaksi joukkuetta ja pallo joka yritetaan saada vastustajan maaliin. Saantoja ei oikeastaan ole, paitsi etta molemmissa joukkueissa on 18 pelaajaa kentalla ja palloa kuljetetaan, potkitaan, pompotellaan. Muita saa mukiloida ja taklata melkein niinkuin tykkaa. Kun peli oli alkamassa me ihmeteltiin miksi pelaajat kiiltaa niin paljon mutta ehka ne oli oljynneet itsensa niin ettei niista saa otetta yhta helposti. Kentalla juoksentelee myos tuomareita ja viestinviejia, eli sellaisia tyyppeja jotka vie pelaajille jatkuvasti vinkkeja ja terveisia valmentajilta. Se on vaan aika pitka peli koska siina on nelja "quarters" ottelua eli kesto on noin kolme tuntia. Mutta tama peli oli hyva, tosi tasaista loppuun asti kunnes kolmen viimeisen minuutin aikana Collingwood teki ratkaisevan maalin ja voitti! Tosi pettymys.