Kuala Lumpur

Terveiset Malesiasta!! Taalla on jannaa :) mun lento Australiasta Suomeen meni siis Kuala Lumpurin kautta joten ajattelin etta kun kerran taalla ollaan niin kannattais varmaan pitaa parin paivan tauko taalla ennenkuin jatkaa matkaa lanteen. Ei maksanut kuin 70 euroa enemman ja oli ehka paras ideani vuosikausiin. Kuala Lumpur on niin erilainen ja aarettoman kiinnostava!! Tama on mun eka visiittini Aasiassa (jos ei koneen vaihtoa Singaporessa lasketa) ja siksi iso elamys.

Mutta ennen tanne tulemista piti jattaa hyvastit Australialle ja kavereille. Inhosin sita!!! Ikina en olis uskonut miten rakkaita niista tulee. Niinhan sita sanotaan, etta ne on kuin toinen perhe ulkomailla ollessa. Ikavoin niita jo nyt! Ja jos totta puhutaan niin koko ajatus Suomeen samoihin rutiineihin palaamisesta masentaa. Opiskelu ulkomailla on ollut mahtava valipiristys, kylla jokaisen pitaisi kokea se! Ja Australia on upea kohde. Siella on mahtavaa olla nuori.

Mutta lahtea mun kuitenkin piti, se on ollut sovittu jo alusta asti. Viimeisena paivana Sydneyssa hengailin vaan bestiksieni Cameronin, Alinan ja Mortenin kanssa. Vitsi kun niita tulee ikava. Sitten Olli, sen veli Jukka ja Warwick vei mut jetboat ajelulle satamaan. Se oli nastaa. Ajeltiin oopperatalon edustalla tuhatta ja sataa ja kastuttiin litimariksi. Sen jalkeen menin viela puistoon piknikille (siihen samaan missa me nukuttiin uudenvuodenyona) ja olin tosi iloinen etta monet Adelaiden kaverit, jotka oli viela Sydneyssa, tuli sinne sanomaan heiheit. Itkin kuin ei huomista oliskaan! Ihanaa on silti se etta meilla on jo suunnitelmia siita koska nahdaan taas; Warwickin kaveri Jon tulee Suomeen viiden viikon paasta, Lilou ja saksalainen Stephan on myos luvanneet tulla kevaan aikana, Morten tulee kesakuussa jne. En malta odottaa!

Warwick, Olli ja Jukka heitti mut lentokentalle. Ja Alinan myos; se palasi Adelaideen samaan aikaan valmistautumaan seuraavaan lukukauteen. Onneksi mun matkatavarat ei painaneet kuin 21 kg! Mutta Kuala Lumpurissa mun pitaa olla tarkkana siita kuinka paljon tulee shoppailtua. Kun olin selvinnut check-inista tapahtui ihana ihme. Pierrick, Cameron ja Dennis ilmestyi lentokentalle!!! Joten me ehdittiin viela kahvitella ja halailla ennen lahtoa. Ne on niin ihania!

Lensin siis Sydneysta Kuala Lumpuriin. Lento kesti 8 tuntia eika ollut mitaan herkkua. Aarettoman ahdistavaa istua siina penkissa niin kauan. Lensin Austrian Airlinesilla ja lento oli viela tylsakin, koska niitten leffatarjonta oli surkea ja nekin vahaiset leffat mitka niilla oli oli katsottu jo kolmen ekan tunnin aikana. Laskeuduin keskiyon paikkeilla ja jannitti vahan koska mulla ei ollut Malesian rahaa kuin kahdeksan euron edesta, puhelimesta akku loppu ja paperilapulla osoite mihin mun piti paasta: Tengkat Tong Shin, Bukit Bintang. Lentokentalla kymmenet taksikuskit hyokkasi kimppuun ja yritti myyda mulle matkan keskustaan. Mutta taksimatka maksaisi kuulemma yli 20 euroa mita mulla ei tietenkaan ollut. Vahan rupes jannittamaan. Mulla oli kuitenkin uskomattomasti tuuria matkassa; nimittain Adelaiden kaveri Quin joka on taalta kotoisin laittoi mut yhteyteen ex-poikaystavansa Bennyn kanssa. Vartin etsintojen jalkeen loysin pistokkeen ja onnistuin lataamaan kannykan akun ja samassa Benny soittikin mulle ja tarjoutui ajamaan tunnin matkan lentokentalle ja hakemaan mut sielta puoli kahdelta yolla!!! En kasita tata ystavallisyytta!!

Benny ajoi mut kaupunkiin siihen hostelliin missa mulla oli varaus. Tien varsilla istuskeli miehia ja kun me pysattiin kysymaan niilta tieta, kaikki tuijotti mua vakavana. Erotun porukasta niin selkeasti, niin selva turisti ja varmaan tosi helppo kohde. Ma olin niin peloissani! Ja kaikista eniten mua pelottaa se etta joku sujauttaa mun matkatavaroihin huumeita koska siita tulee Malesiassa kuolemantuomio. Mutta me loydettiin siis hostelli, menin pikkuriikkiseen huoneeseen missa joku nukkui, pistin paljon vaatetta paalle koska ilmastointi oli taysilla eika pedissa ollut peittoa ja palelin sen yon. Olin nukkumassa vasta kolmelta ja Benny ajoi viela tunnin kotiinsa joten se oli siella vasta neljan aikoihin, ihan mielettoman avulias ja ystavallinen vaikka oon sille ihan ventovieras!

Seuraavana aamuna herasin yhdeltatoista ja suihkun jalkeen olin kuin uusi ihminen kun sain pestya edellisen paivan jetboat ajelun jaljilta suolan pois iholta ja tukasta. Benny tuli hakemaan mut sightseeingille. Kuumuus on melkein sietamaton ja ilma kostea ja painava, ollaan meinaan jo niin lahella paivantasaajaa. Yli 30 astetta kuulemma. Mutta onneksi kaikissa rakennuksissa on ilmastointi, se tekee elamasta helpompaa. Benny vei mut lounaalle yhteen katuravintolaan. Malesia on kuuluisa hyvasta ruuastaan ja se ei ole yhtaan liioiteltua. Tosi herkullista kanaa ja possua, ja me juotiin jotain mika maistui fariinisokerin ja veden sekoitukselta mutta se oli kuulemma jotain hedelmaa. Mua hamaa kun en ymmarra mita ihmiset puhuu. Taalla puhutaan kielia Malay ja Kantonese (mita ne on Suomeksi?? Malesiaa ja kiinaa?), mutta useimmat osaa hienoa englantia. Koulu kaydaan osittain enkuksi ja se on ilmeisesti yksi virallisista kielista taalla. Ravintolassa vihaisen nakoiset tyontekijat komenteli toisiaan ja laittoi meidan eteen ruokaa muoviastioissa. Vanhempi muori tiskasi isossa padassa ravintolan nurkassa letkun ja pesusienen kanssa. Taalla on niin erilaista ja ihmeellista etta tuijotan vaan ymparilleni huuli pyoreana. Liikenne on uskomaton; autot matelee ruuhkassa ja niitten valissa luikertelee valtavasti mopoja. Matkat taytyy suunnitella sen mukaan onko muslimeilla rukoushetki vai ei; silloin on tietty hiljaisempaa koska kaikki on moskeijassa. Ihan uusi maailma mulle!

Vietin siis eilisen Bennyn kanssa. Olin niin onnekas etta sain oman paikallisen oppaan koska mulla on miljoona tyhmaa kysymysta ja koska paikallisen kanssa opin tasta kulttuurista ihan eri tavalla. Benny on 23 ja tyoskentelee jossain kansainvalisessa finanssijutussa. Sen enkku on erinomainen mutta aasialainen aksentti vaikeasti ymmarrettava, joten jotkut jutut menee multa vahan ohi. Taalla kuulemma sekoitetaan kielia niin etta joittenkin englantilaisten sanojen peraan lisataan "lee", "laa" tai "hoo". Kuten: "how are you-lee?". Mielenkiintoista :) Me kaveltiin koko paiva ja kierreltiin ostoskeskuksia ja Chinatown missa on katukojuja. Hinnat on selkeasti halvemmat, ei kuitenkaan niin halpaa kuin Bangkokissa kuulemma missa on ihan sydarihalpaa. Kaupoissa myyjat seuraa mua koko ajan kahden askeleen paassa, ehka ne luulee etta varastan jotain mutta Bennyn mukaan ne haluaa vaan olla avuliaita. Chinatown on halvan ja vaarennetyn tavaran mekka. Jokainen haluaa myyda sulle jotain. Kun kavelee ohi pitaa vaan olla kiinnittamatta huomiota. "Lady, look at the bags. Special price just for you" ja "miss, miss, would you like shoes? Miss, cheap shoes special price!" ne ei jata sua rauhaan. Hinnasta pitaa tinkia. Ostin "Guccin" laukun 12 eurolla, sain sen tingittya 150 ringitista 50:een. Ne alentaa hintaa jos et nayta kiinnostuneelta, rukoilee kirjaimellisesti polvillaan etta ostat jotain! Meilla lansimaalaisilla on pahempaa koska me erotutaan muusta vaesta niin paljon.

Benny on kristitty ja se vetaa yhta nuorisoryhmaa seurakunnassaan. Ryhma kokoontuu sen luona joka perjantai-ilta ja se kysyi jos ma haluaisin tulla katsomaan niitten kokousta. Tottakai halusin, niin hyva tilaisuus tavata paikallisia ja nahda malesialainen koti. Suureksi ilokseni huomasin etta niilla oli sahkourut!! Joten soittelin niita kuuden kuukauden edesta. Ryhmassa oli noin kahdeksan 15-21 vuotiasta nuorta ja ne lahinna keskustelee uskonnosta ja rukoilee jne. Ne oli kivoja nuoria ja meilla oli tosi hauskaa. Olin tosi aimistynyt koska ne tiesi Suomen lipun varit, paakaupungin, Mika Raikkosen ja Nokian!!! Oon jo niin tottunut siihen ettei kukaan tieda paljon mitaan. Ja ryhma kayttaa aina englantia kokouksissaan eli mulla ei ollut mitaan vaikeuksia. Tosi mielenkiintoista. Kokouksen jalkeen me mentiin "mamasiin" eli ruokapaikkaan jota vetaa muslimit. Maistettiin taas paikallisia herkkuja ja maistoin myos jotain yrttihyyteloa joka "tekee hyvaa verenkierrolle", ja soppaa joka "on hyvaksi naisille muttei miehille".

Viela myohemmin samana iltana Bennyn kaksi kaveria Grace ja Patrick liittyi meidan seuraan ja me mentiin kaupunkiin oiselle kavelylle kaupunginosaan missa on kaikki klubit ja baarit, siella oli kova meno paalla, olihan perjantai-ilta. Benny osoitteli mulle mitka tytot ei oikeasti ole tyttoja, en olis ikina huomannut eroa. Jos ne jaa kiinni ne heitetaan miesten tyrmaan kuulemma. Malesiassa on laitonta tykata samasta sukupuolesta. Me nahtiin myos KL tower jonka pitaisi olla maailman korkein rakennus mutta ilmeisesti ei ole (?) ja Petronas Twin towers jotka on kuuluisia nahtavyyksia taalla. Jaykistyin kauhusta kun nain kaksi rottaa tiella mutta ne on taalla ilmeisesti arkipaivaa. Kun mun ystavalliset oppaat palautti mut hostelliini kahdelta yolla olin ihan poikki mutta niin innoissani!! Viela yksi paiva Kuala Lumpurissa. Taalla on jannaa :)