Kuukausi takana

Jippii, tänään löysin pojan joka haluaa tulla vaihtoon johokin pohjoismaahan. Se on intialainen tutkinto-opiskelija täällä UniSAssa. Nyt mulla on viisi kuukautta aikaa saada se vakuuttuneeksi siitä että Suomi on paras vaihtoehto ;) jos saan sen tulemaan Turkuun, se tarkoittaa että joku onnekas turkulainen pääsee tänne Adelaideen taas ensi vuonna vaihtoon. Ne kahdenkeskeiset sopimukset toimii siten… olin myös Security in the Asia-Pacific region – kurssilla ja kävi ilmi että sitä kurssia varten mun tarttee ostaa kaksi kirjaa, maksaa yhteensä 100 australian dollaria eli päälle 60 euroa!! Mutta aion kopioida ne kirjat kirjastossa ja säästän pitkän pennin. Kotona kurssikirjoja ei ole pakko ostaa, ne voi lainata kurssikirjastosta, ja yleensä kaikille kurssilaisille riittää oma kappale. Aika yllättävää mun mielestä koska täällä opiskelijat maksaa itsensä kipeiksi lukukausimaksuilla, ja joutuvat vielä ostamaan niin kalliit kirjat ja kurssimateriaalit.

Luennon jälkeen eräs tosi mukava australialainen näytti mulle missä on kaikki paikat kampuksellani. Löysin kirjakaupan ja ylioppilaskunnankin lukaalit. Siitä puheenollen; ylioppilasliikkeelle on Australiassa käynyt vähän kehnosti koska ylioppilaskunnat on menettäneet pakollisen jäsenyyden ja samalla suurimman osan koko rahoituksestaan, mikä tarkoittaa että niiden toiminta on ehtynyt melkein kokonaan. Aika surullista, koska niillä oli kuulemma kaikkia hyviä juttuja kuten käytettyjen kirjojen myymälä ja muuta mikä helpottaa opiskelijoiden arkea. Ja tietysti edunvalvontaa. Toivottavasti Suomessa ei käy samoin.

Illalla olin Alinan kanssa Glenelgissä poikien luona. Ne oli tehneet meille aikamoisen illallisen; sushia, perunagratiinia, pihviä, sekä jätskiä ja mansikoita. Tajuttiin että tänään ollaan oltu täällä tasan kuukausi.