Byron Bay

Lonely Planetin mukaan Byron Bay on backpackereiden "luvattu maa". Jokaikinen Australian itarannikolla kayva menee sinne. Se on pieni, leppoisa kaupunki missa on hurmaavia pikku kauppoja ja allistyttava hiekkaranta. Siella on myos Manneraustralian itaisin piste Cape Byron. Me mennaan tama itarannikko lapi aika vauhdilla koska meidan pitaa ehtia jouluksi Sydneyyn, mutta aikataulu antoi myoten kaksi paivaa Byron Bayssa. Olin odottanut sinne menemista tosi paljon koska kaikki kehuu sita paikkaa. Mutta kuinka ollakaan, siella satoi enemman tai vahemman kaatamalla koko se aika kun me oltiin siella, ja oli kylma. Arvatkaa harmittiko.
En saanut Byron Bayn asukkaista kovin hyvaa vaikutelmaa, kaikki oli vahan tylyja, voihan sen ehka ymmartaakin kun siella on niin valtavasti turisteja meluamassa. Siella on myos vahan hassuja lakeja, muun muassa auto pitaa peruuttaa pysakointiruutuun kadun varrella, jos parkkeeraa nokka edella niin tulee sakot. Ja yksi leirintaalue ei huolinut meita koska meita oli kolme. Talla paikalla oli sellainen policy etta ne ottaa aina parillisen maaran ihmisia!! En tajua!

Lauantaiaamuna meidan piti siis etsia toinen paikka teltallemme, ja uskomatonta kylla, leirintaalueet on niin kalliita etta kolmen hengen telttapaikka yhdeksi yoksi maksaa yhta paljon kuin halpa hostelli meille kolmelle. Mutta onneksi saatiin ostettua jonkun miehen telttapaikka 24:lla taalalla koska se ei kayttanyt viimeista yotaan. Koska rannalle ei ollut paljon menemista, eika sateessa ollut oikein muutakaan tekemista, me paatettiin ajaa Limbiniin joka on pieni hippikaupunki noin 100 km Byron Baysta lanteen. Oltiin kuultu siita niin paljon juttuja etta piti nahda se. Siella on siis paljon hippeja ja marijuana haisee joka paikassa. Ja naita kevyempia huumeita myydaan ihan virallisissa kaupoissa, se on taalla ilmeisesti ihan laillista. Katukuva on hippimaisen varikas ja naita sloganeita ja muita on joka puolella. Kiinnostava paikka. Palattiin iltapaivalla Byron Bayhin ja mentiin illalla Cheeky Monkeys nimiseen paikkaan illalliselle ja yhteen livekonserttiin.

Yolla herasin teltassa kaatosateeseen ja mietein mahtaakohan se kestaa. Ja pian, eli neljalta yolla, herasin Gailin valitukseen; se makasi vesilammikossa makuupussi litimarkana. Lammikko oli leviamassa munkin alleni (mulla ei ole makuupussia vaan nukun lakanassa), ja me paatettiin paeta autoon. Satoi ihan kaatamalla ja kurjuudestamme huolimatta oli aika hauskaa koska Gail ei loytanyt teltasta housujaan vaan juoksi ympari leirintaaluetta takamus paljaana :D joka tapauksessa me paastiin autoon, laitettiin lammitys paalle ja nukuttiin aamuun asti jalat kojelaudalla. Aamulla haluttiin jatkaa matkaa Byron Baysta Coffs Harbouriin, koska siella meilla oli ilmainen hostelliyo tiedossa. Ette voi kuvitellakaan miten marka, kurainen ja haiseva meidan auto oli tuon matkan ajan. Ja kun paastiin Coffs Harbouriin 200 km etelammas, me tyhjennettiin koko lasti pesukoneeseen. Koskaan muulloin ei lammin peti oo ollut yhta kaivattu!!